perjantai 30. syyskuuta 2016

jokaisen hevosenomistajan painajainen

Tämä viikko ei alkanut mitenkään järin lupaavasti.. Alla oleva kuva kiteyttääkin aika hyvin hevosenomistajan painajaisen - tuollainen viesti tosiaan ilmestyi tallilta kännykkääni maanantai päivällä kesken työpäivän.


Huoli oli kyllä ponipotilaasta kova, selkeitä ähkyn oireita ja Fasu oli kuulemma aika onnettoman oloinen ja näköinen (raukan korvakin lörppyi sivulle). Muun muassa leseveden, kävelytysten ja kipulääkkeen avulla tilanne alkoi pikkuhiljaa helpottamaan ja eläinlääkäriä ei lopulta tarvinnut kutsua paikalle. Myöhemmin illemmalle toinen vuokraajista kävi vielä Fasun kanssa maastakäsin kävelyllä ja juotti ponille pellavaa. Aika väsynyt oli ponipotilaan olemus, mutta pellava katosi hyvällä ruokahalulla (ja vähän piti kuulemma veden kanssa jo leikkiäkin.. :D) ja seuraavana aamuna oli paljon pirteämpi poni karsinassa vastassa. Huh, onneksi ei sen pahemmin ja poni on nyt kunnossa ♥ Kyllä saikin olla sydän syrjällään..


On se kumma kun aina silloin täytyy kehittää jotain "epämääräistä" kun itse en pääse paikan päälle. Tai tottakai, jos tilanne ei olisi tuosta lähtenyt raukenemaan niin olisin kyllä tallille ehdottomasti lähtenyt. Suurkiitokset vielä Elinalle ja Hennille, jotka huolehtivat Fasusta - onneksi apu tuli pian paikalle kun alle tunti tuosta kuvasta Fasu oli lomittajan mukaan jäänyt syömään päiväheiniään. Ähkyn syytä on vaikea sanoa, ponilla ei aikaisemmin ole (ainakaan minulla ollessaan) ollut edes ähkyn oireita, mutta maha sillä on ollut jo pidempään vähän tavallista huonompi. Tosin sekin vähän vaihtelee, välillä maha on ollut taas ihan normaali ja välillä taas aika löysällä. Psyllium-kuurin syötin reilu kuukausi sitten ja nyt poni aloitti syömään maitohappobakteeria, josta on mielestäni ollut apua.



Pari päivää menikin kävelylinjalla ja pellavaa juoden, keskiviikkona Kaisu kävi Fasun kanssa maastossa kävelemässä ja sanoi ponin olleen ihan oma reipas itsensä. Torstaina Pinja oli käynyt myös ponipojan kanssa maastoilemassa ja hyvin oli kuulemma heillä mennyt. Tänään pääsin vihdoin ja viimein itse tallille (tosin maanantaina kävin nopeasti ponia moikkaamassa töiden välissä) ja vastassa oli pirteä, ehkä joka vähän villi poninviikare. Olin tosiaan maanantaista torstaihin käytännössä aamusta iltaan töissä, 8-16 toisessa paikassa ja siitä suoraan siirryin seuraavaan, josta pääsin 22 jälkeen. Sellaiset mukavat yli 60h viiteen päivään, ja voin sanoa, että etenkin jalat on aika rikki.. :D

Fasu pääsi tänään liikkumaan kentällä liinassa, vähän jumppailemaan itsenäisesti ja purkamaan ylimääräistä energiaa, jota on alkuviikosta kertynyt. Laitoin muutaman puomin ympyrälle, että poni joutuisi keskittymään vähän jalkoihinsa ja oikein mallikkaasti ne sujuivatkin. Huomenna luultavemmin kouluillaan kentällä ja sunnuntaiksi olen alustavasti suunnitellut maastoilua. Maha vaikutti tänään yllättävän hyvältä, ihan kiinteitä kasoja tuli ja muutoinkin poitsu vaikutti ihan omalta itseltään. Seuraillaan nyt tilannetta, ell on tulossa tiistaina raspaamaan ja rokottamaan niin täytyykin samalla jutella näistä vatsaongelmista hänen kanssaan. Hevoseton on huoleton, vai miten se menikään. Kyllä näiden kanssa sitten aina sattuu ja tapahtuu, tässä lajissa ei kyllä sattumuksilta vältytä.

Loppuun vielä vähän iloisempaan aiheeseen. Pääsin nimittäin viime viikolla erittäin sympaattisen ratsun kyytiin - en ollutkaan aikaisemmin nähnyt noin massiivista hevosta!




Kyseessä on siis 5-vuotias Pekko, joka on rodultaan ranskalainen kylmäverihevonen comtois ja samanrotuisia onkin Suomessa vain muutama. Pekko oli yllättävän herkkä ja mukava ratsastaa - laukan kanssa oli tosin pieniä vaikeuksia kun jää kenttä niin helposti pieneksi. Selkäkin oli äärettömän ihana istua, ihan kuin oisi sohvalle istunut! Oikein positiivinen ja symppis tapaus, Pekolla voi humputella perheen pienimmätkin, jos vaan jalat taipuu.. :D

sunnuntai 25. syyskuuta 2016

pitkästä aikaa kilpakentillä!

Kuten otsikosta näkyykin, Fasu pääsi nyt lauantaina pitkästä aikaa kilpailemaan. Viime kilpailuista olikin ehtinyt kulua jo melkein 1,5v ja vähän jännittikin mitä Fasu mahtaa tuumata päästessään pitkän tauon jälkeen kisoihin.


Viime vuonna startattiin poitsun kanssa tasan yhdet estekilpailut toukokuussa (ja niitäkin ennen oli ehtinyt olemaan 11kk kisatauko..) mutta meidän matka päättyikin ekan luokan kutosesteelle, jolle kaaduttiin. Käytiin klinikalla kuvauttamassa poni ja löydöksenä oli sisäpuikkoluun alareunassa murtuma, sekä hankositeen yläosassa n. 20% vamma ja hankositeen ulkohaarassa n. 15% vanha paranemassa oleva vaurio. Loppuvuosi menikin sitten niitä parannellessa - Fasu oli pelkällä kävelyllä vajaa 5kk ja pikkuhiljaa alettiin rasitustasoa nostamaan astettain. Joulukuun puolessa välissä vammat todettiin vihdoin parantuneeksi, saatiin laukkalupa, mutta siitäkin kului vielä kuukausia ennen kuin uskalsin kunnolla laukata. Muttei näistä sen enempää, että päästään postauksessa eteenpäin. Viime vuoden koostepostauksessa on aika hyvin tiivistettynä meidän "epäonnen vuosi", jos jotakuta kiinnostaa lueskella!


Itse olin tosiaan harmikseni töissä lauantaina, mutta Erika lähti mielellään F kanssa hyppäämään. Alunperin se taisi lähteäkin siitä kun Erika viime viikolla harmitteli, ettei ole päässyt tällä kaudella oikein kilpailemaan ja heitin vain siihen sitten, että lainaa Fasua johonkin kilpailuihin :D Eipä siinä kauaa enää jahkailtukaan - viikon päästä oltiin jo kilpakentillä. Suunnitelmana oli ihan vain hallitut, puhtaat radat ja luokkakorkeus pidettiin suht maltillisena näin tauon jälkeen. Erika hyppäsi luokat 50-60cm, sekä 70cm AM5 arvostelulla.

Erikan blogista löytyy tarkempi analyysi kisoista, mutta näin tiivistettynä Fasu oli super! Kaksikko sai molemmista luokista puhtaat radat, ponikin pysyi nahkoissaan ja malttoi radalla pääosin hyvin. Oikeastaan yllättävän hyvin - Fasuhan menisi mielellään vain kovaa ja korkealta, mutta tällä kertaa paikoitellen oikeasti malttoi (ainakin siis Fasuksi) yllättävän hyvin. Kaikinpuolin siis oikein onnistunut kisapäivä!

Nämä 3 seuraavaa kuvaa © Krista Heikkilä, loput © Laura Tulokas, ellei toisin mainita.














Niin hieno poni, kyllä saa mamma olla hirmu ylpeä ♥ Ja kyllä jännittikin, että miten mahtaa kisoissa käydä, mutta oikein mallikkaasti parivaljakko suoriutui päivästä! Harmi kun en päässyt paikan päälle kannustamaan, mutta onneksi on sentään hienoja kuvia. Tästä on taas hyvä jatkaa eteenpäin, josko ensi kisoihin pääsisi itse myös puikkoihin :)


tiistai 20. syyskuuta 2016

vähän epäonnea ja estetreenejä tulevaa varten

Erika & Fasu tänään estetreeneissä

Viime viikko olikin Fasulla vähän suunniteltua kevyempi. Alkuviikosta meillä kävi uusi kengittäjä kenkäämässä ponin ja kengityksen jälkeen Fasu alkoi arkoa toista takastaan. Seuraavana päivänä jalka oli jo selkeästi ep - katsottiin Tiian ja Elinan kanssa ponin liikkeet hiekkatiellä suoralla uralla, sekä kentällä liinassa. Toinen takanen otti melkein puolet lyhyempää askelta kuin toinen ja Fasu vain "läpsäytti" jalan suorana alas. Sain yhden toisen kengittäjän lopulta kiinni ja ottamaan kengän pois ja katsastamaan tilanteen. Naulanpainama siellä olikin ja Fasu liikkui heti paremmin kun saatiin kenkä uudestaan jalkaan. Eli säikähdyksellä selvittiin - ehdin jo pelästyä, että poni alkoi kehittämään sinne kaviopaisetta.

Poitsu oli tietenkin tämän kaiken jäljiltä aika juminen ja jäykkä aluksi, eikä mikään ihmekään kun pari päivää varonut toista takasta. Pari ekaa päivää "episodin" jälkeen juoksutin ponin alkuun liinassa (ekana päivänä vain käynti-ravi), jonka jälkeen kävin hetken vielä selässä taivuttelemassa ja eteen-alas venyttelemässä. Fasu liikkui alusta alkaen täysin puhtaasti, mutta etenkin oli alkuun jäykähkö takaosastaan. Loppuviikko jatkettiin jumppailujen merkeissä ja eilen maanantaina kouluiltiin vihdoin vähän pidemmän kaavan mukaan. F tuntui jo alusta alkaen paljon paremmalle verrattuna viime viikkoon ja oli kaikinpuolin mukavan rennon letkeä ja kuuliainen ratsastaa. Tehtiin ihan perustyöskentelyä sisältäen mm. avoja, väistöjä, sekä siirtymisiä niin askellajin sisällä kuin askellajista toiseen.




^ Käytiin toissa sunnuntaina maastakäsin käppäilemässä reilu 3km kävelylenkki. Sää oli mitä mainioin kuten kuvistakin näkee - pitää nyt nauttia täysin siemauksin näistä lämpimistä ja aurinkoisista päivistä kun niitä vielä riittää!


Erika kävi tänään Fasuilemassa ja ohjelmassa oli estetreenit - vähän tulevaa koitosta ajatellen.. ;D Kehiteltiin 6 esteen rata sisältäen mm. yhden pysty-pysty sarjan ja suhteutetun kaarevan linjan. Alkuverkkahypyiksi kaksikko tuli muutaman kerran pientä ristikkoa, sekä pystyä, jonka jälkeen hyppäsivät n. 50-60cm radan. Fasu oli kuskin mukaan radan aikana todella järkevä ratsastaa ja Erika saikin ratsastettua kaikille esteille hyvät paikat.



"
Tulin pienen breikin jälkeen uudestaan saman radan, mutta jatkoin sitä vielä uudestaan pari estettä pidemmälle ja siinäkin Fasu oli todella hyvän tuntuinen. Meinasi jäädä jo vähän liiankin hitaaksi, kun rikkoi pari kertaa raville! Nostettiin esteet 70-80 cm ja tultiin rata. Nyt Fasu oli sopivan energinen, mutta kuitenkin hyvin hallinnassa. Alkurata meni tosi hyvin, sarjan jälkeen en saanut kaarteessa kuulolle kunnolla, niin okserille tuli hassu hyppy, mutta sen jälkeen taas sujui loppuun hyvin.

Loppuun otettiin vielä pari hyppyä okserille vähän isompana ja siinä Fasu alkoikin heräilemään ja innostui enemmän. Fasu oli kyllä erittäin asiallisesti koko treenin ja yllätti mut positiivisesti. Jäi todella hyvä fiilis ja tästä on hyvä jatkaa eteenpäin!"





Parivaljakolla sujui (kuten Erikan tekstistä varmaan huomasikin) tosi kivasti ja Fasu oli yllättävän rauhallinen, eikä lähtenyt kiirehtimään esteille. Erika ilmoittautuikin nyt ponin kanssa lauantaina oleviin estekilpailuihin, pääsee poitsukin melkein 1,5v kisatauon jälkeen pitkästä aikaa radalle! Itsekin mietin jo aiemmin kisoihin osallistumista, mutta yllätysyllätys olen aamusta iltapäivään töissä, jonka takia en pääse edes kisoja katsomaan. Oikein hyvä fiilis jäi kyllä tämän päivän treeneistä, pidetään kaksikolle peukut pystyssä! Erika lähtee hakemaan hyviä, sujuvia ratoja niin, että poni pysyisi kontrollissa ja puomit ylhäällä. Meidän viime kisat tosiaan päättyivät viime vuoden toukokuussa aika huonosti, senkin takia otetaan mielummin varman päälle. Kotikentällä alkaa löytymään jo sitä kontrollia ja malttia, mutta tuo on kyllä aina sellainen oman elämänsä Ferrari kun estekisoihin pääsee, hyvä että nahkoissaan pysyy.. :D Nyt on ollut kyllä sen verran taas taukoa viime kisoista, että ties vaikka poni yllättäisi ja olisi niin kuuliainen ja rauhallinen radalla.



W-Healing loimi on ollut meillä taas ahkerassa käytössä varsinkin nyt ilmojen viilennettyä. Yleensä liikutuksen jälkeen olen heittänyt sen Fasulle selkään, että pysyisi selkäfileet mahdollisimman vetreinä. Muutoin poni on saanut yöksi aina niskaan fleecevuorellisen kaulakappaleettoman sadeloimen kun lämpötila on alkanut tippumaan jo lähelle nollaa. F on aina ollut aika kylmän arka etenkin selästään ja kylmempinä, sekä tuulisina päivinä poni on saanut tarhailla päivätkin takin kanssa. Nyt pari päivää oli tosin taas lämpöisempää ja poni saikin päivät nakuilla ilman loimea.

Lokakuun alussa Fasulla on vuorossa rokotus ja raspaus ja aion myös kysellä ponille hieronta/akupunktioaikaa kunhan tallinomistaja tervehtyy. Parin viikon päästä olisi ollut lähistöllä toisetkin seuraestekilpailut, mutta täytyy nyt katsoa mihin väliin se rokotus tulee ja miten nämä tulevat kisat menevät. Olisi kyllä kiva päästä vielä itsekin tällä kaudella jotain starttaamaan, etenkin kun treenit ovat alkaneet sujua tosi kivasti :)

Erikasta ja Fasusta muutama vanhempi kuva viime vuoden helmikuulta



perjantai 9. syyskuuta 2016

viime perjantain estetreenit ja hyvän mielen treenejä

Viime perjantaina meillä oli vuorossa estetreenit ponipojan kanssa - tällä kertaa ihan "täysin varustein" kun edellisellä kerralla oltiin hyppäilty pelkällä kaulanarulla. Rakentelin kentälle kolmen hypyn pienen jumppatehtävän, jonka lisäksi oli vielä okseri ja kavaletti. Alkukävelyiden jälkeen hölkkäiltiin puolipitkällä ohjalla kenttää ympäri eteen-alas venytellen ja otettiin samalla kaavalla pienet pätkät laukkaakin molempiin suuntiin. Välikäyntien jälkeen työstin hetken kaikkia askellajeja; muutamia siirtymisiä, väistöjä, avoja jne. niin, että poni oli hyvin avuilla ja kuuliainen. Verkkahypyiksi tultiin ristikkoa molempiin suuntiin, jonka jälkeen alettiin tulemaan pientä rataa. Tehtävä oli niinkin yksinkertainen kuin jumppatehtävä - kavaletti - okseri, eli yhteensä 5 hyppyä.

Lopuksi otettiin vielä muutama yksittäinen hyppy okserille, jota Henni vähän korotti. Paikoitellen oli vähän rytmi (ja kontrolli) hukassa, jonka seurauksena ponnistuspaikat eivät aina menneet ihan nappiin. Fasu muutenkin lähtee herkästi kauempaa hyppyyn kuin tulisi liian lähelle estettä, hyvin videollakin näkyy kun muutaman kerran lähdetään turhan kaukaa hyppyyn. Yhtään pudotuksia ei kuitenkaan tullut, muutoin poni hyppäsi oikein kivasti ja hauskaa taas oli! Lisää harjoitusta vaan kehiin ja rutiinia hyppyihin, niin eiköhän se taas tästä. Pitäisi käydä asap hyppäämässä jonkun valvovien silmien alla - minulle onkin vinkattu yhdestä hyvästä tunnin pitäjästä, täytyykin ottaa ihmeessä yhteyttä!









Henni kävi vielä lopuksi kyydissä ottamassa muutamia hyppyjä ja loppuverkkaili poitsun.





Tällä viikolla Fasun ohjelmaan on kuulunut kouluilua maanantaina ja keskiviikkona, sekä maastoilua tiistaina ja torstaina. Tänään Pinja oli ottanut ponin kanssa muutamia hyppyjä, jotka olivat sujuneet hyvin ja Fasukin oli ollut yllättävän rauhallinen.

Eilen torstaina käytiin ponin kanssa n. 1.5h/12km maastolenkki ilman satulaa ja oli kyllä kaikinpuolin mukava lenkki ja poitsukin oli oikein asiallisesti. Ylitettiin matkan varrella pari puista siltaa, hypättiin kaatuneen puun yli, kahlailtiin hetki Kymijoessa ja herkuteltiin polun varrella olevasta omenapuusta. Lenkin aikana tullut puhelinsoittokin piristi kummasti päivää kun sain soiton uudesta työpaikasta - uudet haasteet kutsuukin jo parin viikon päästä!



Loppuun vielä muutama sananen Fasun heinäkaukalosta, johon ollaan vihdoin ja viimein saatu verkko niin heinät eivät enää katoa yhdessä hujauksessa ja poni joutuu viettämään vähemmän aikaa tyhjin vatsoin. Tallilla jaetaan tosiaan heinät kolme kertaa päivässä, joten ruokintaväli kasvaa helposti aika pitkäksi - etenkin Fasun kaltaisella ahmatilla, joka hotkaisee heinät hetkessä. Tällä sivulla on esimerkiksi listattu hyvin ruokinnan kulmakivet.

 Kävin motonetistä ostamassa peräkärryn verkon, jonka taitoin kahtia ja punoin narulla ulkoreunat yhteen ja näin yksi sivu jäi auki täyttöä varten. Verkko on ollut meillä käytössä nyt vajaan kuukauden ja ainakin tähän asti kestänyt täysin ehjänä. Vähän liian isohan tuo nyt oli tuollaiseen suht pieneen kaukaloon, mutta ajaa ihan hyvin tarkoituksensa. Yhdestä tuollaisesta verkosta olisi siis hyvin saanut kaksikin eri heinäverkkoa.

Tämä sivu, joka jäi avoimeksi on palohaoilla kiinni ja muutoin verkko on kiinnitetty kaukaloon nippusiteillä