sunnuntai 29. marraskuuta 2015

meidän kuulumisia (+ Budapest & Wien 5 päivässä)


Kuvituskuvaksi alkuun viime talvelta peltolaukkailua.

Marraskuu alkaa olemaan jo parin päivän päästä ohitse eikä jouluunkaan ole enää kuin alle kuukausi. Tännekin satoi viime viikolla ensi lumi, joka tosin (yllätysyllätys) on jo sulanut pois. Toivottavasti saataisiin tänä vuonna viime vuotta aikaisemmin pysyvä lumipeite - on nimittäin sen verran ankean näköistä tuolla ulkona.

Meille kuuluu kaikin puolin hyvää, jalka on pysynyt oikein hyvänä (*koputtaa puuta*) ja ollaan päästy jonkin verran ravailemaan nyt kuluneiden viikkojen aikana. Enimmäkseen ollaan maastoiltu, mutta auringon laskiessa nykyään jo kolmelta maastoilu tulee valitettavasti vähentymään. Itse en nimittäin yhtään tykkää maastoilla tuolla pilkkopimeässä yksinään, kaverin kanssa se
vielä menee jotenkuten kunhan pysytään kaukana metsäpoluista yms. Hitusen ehkä liian vilkas mielikuvitus kuskilla, mutta ehkä turvallisempaa pysyä tallin pihapiirissä kuin kahdestaan lähteä Fasun kanssa tuonne kokeilemaan kuinka käy.. :D Tilannetta ei ainakaan yhtään helpota Fasun tuijotellessa puskiin ja sätkyessä kuin mikäkin sätkynukke - siinä vaiheessa viimeistään nyt mielikuvitus alkaa laukkaamaan. Joku oikeasti hyvä otsalamppu saattaisi tosin vähän helpottaa tilannetta, tiedä sitä. Lumi nyt ainakin toisi mukavasti valoa pihalle!


Viime kontrollikäynnistä on pian 7vk ja ajattelin ensi kuussa pyytää eläinlääkärin uudelleen ultraamaan jalan. Ollaan tosiaan ravailtu nyt ihan lyhyitä pätkiä suoralla uralla, pääosin maastossa kovalla ja tukevalla pohjalla - maneesissa taas tulee kulmat niin nopeasti vastaan. Ell'n mukaan jalkaa voisi varmaan rasittaa jo paljon enemmän, mutta mieluiten otan varman päälle. Ettei vaan tulisi mitään takapakkia.. Olen muuten huomen aamupäivällä menossa luennolle aiheesta jännevauriot, niveltulehdukset, irtopalat, sekä haavanhoito ja saatan blogiin kirjoitella siitä lisää :)



Snapchatin My Storya päivittelen aika ahkerasti, sieltä minut löytää nimimerkillä jennnulii, jos kiinnostaa seurailla!

Ja meidän kummihevosvierailusta oli tehty nsi-Saimaan Sanomiin juttu. Laitan tähän muutaman pätkän lehdestä:





Viime sunnuntaista torstaihin olin tosiaan Budapestissä kavereiden kanssa, keskiviikkona käytiin junalla myös Wienissä. Yövyttiin neljä yötä hostellissa, joka ei ollut kuin 7e/yö ja yleisesti ottaen ihan siisti ja mukava, ihan keskustan tuntumassa. Budapestissä vierailtiin mm. Gellértinvuorella, Kalastajanlinnakkeessa, eläintarhassa, sekä muutamissa ostoskeskuksissa. Ruoka ja juoma oli todella edullista, kunnon aterian sai alle 5 eurolla ja metroilla pääsi edullisesti liikkumaan ympäri kaupunkia. Wienissä käytiin kuuluisilla joulumarkkinoilla, jonka lisäksi kierreltiin keskustaa ja kauppoja. Todella mukavan oloinen kaupunki sekin mitä nyt puolessa päivässä ehdittiin kierrellä. Wienin ratsastuskoulussa olisi joskus huippua päästä vierailemaan, ehkä joskus tulevaisuudessa sitten!

Pieni "kuvaoksennus" vielä loppuun:


Käytiin tälläisessä "ruin pub" -paikassa, joka oli raunioihin rakennettu baari. Hiukan ahdistava!

Gellértinvuorelta näkymää.

Ryhmärämä koossa!




Wienin joulumarkkinoilta nämä pari kuvaa - niin ihania erilaisia kojuja valtavasti!


Vierailtiin upeassa Stephansdom -kirkossa (ao. kuvat myös Wienistä)





Budapestissä kävin paikallisessa hevostarvikeliikkeessä Nagy Lovas Kft'ssä, josta mukaan tarttui Fasulle vain siniset bootsit ja delta. Perus fleeceloimea en löytänyt ollenkaan, ruskeita suitsia timanttipannalla ei osunut myöskään silmiin ja hintatasoltaan oli aika samaa luokkaa Suomen kanssa, ei ainakaan kovin paljon edullisempi.

lauantai 14. marraskuuta 2015

Hevosen omistajuus -kuvahaaste

Jessica ja Anni haastoivat minut mukaan "Mitä hevosen omistaminen on?" -kuvahaasteeseen, joka onkin ollut aika suosittu haaste nyt viime aikoina hevosblogien keskuudessa. Ja tietysti tartun tilaisuuteen, eli kiitokset vielä molemmille haasteesta! Saadaankin samalla mukavaa pientä vaihtelua blogiin vanhempien kuvien merkeissä.

Haasteessa tehtävänä siis on...


 1. Valitse neljä kuvaa, jotka vastaavat mielestäsi parhaiten sanoja luottamus, onnistuminen, epäonnistuminen sekä todellisuus.
2. Neljän kuvan jälkeen valitse yksi vapaavalintainen kuva sekä valitse siihen kuvaa parhaiten kuvaava sana.
3. Haasta mukaan viisi bloggaajaa, joilla on oma hevonen!

Pienenä poikkeuksena laitan jokaiseen kategoriaan kaksi kuvaa.. ;D En myöskään haasta ketään tiettyjä henkilöitä, vaan jokainen joka vaan haluaa tehdä tämän - olkaa hyvä!

LUOTTAMUS




ONNISTUMINEN




Osallistuttiin 2013 Fasun kanssa ensimmäistä kertaa derbyluokkaan (vanha postaus kys. kisoista), jossa alkurata ratsastettiin kentällä ja loppurata pellolla. Vähän F oli kysymysmerkkinä kun kuski "kesken radan" kurvasi kentältä pois pellolle, jonne oli rakennettu epäilyttävän näköisiä esteitä. Mutta kaikesta mentiin puhtaasti yli ja olin hirveän ylpeä ponista! Lopulta sijoituttiin luokassa toiseksi kun kuskin typerän virheen takia pudotettiin uusinnan viimeinen este. Tätä edellisissä kisoissa kävi sama viimeisen esteen kirous - aikaa olisi kyllä ollut vielä varmistella, mutta kuski päättikin vetää mutkat suoriksi. No jos sitä joskus vaikka oppisi virheistään.. :D

EPÄONNISTUMINEN



Kuvasarja, mutta menköön. Tämä kisakausi ei tosiaankaan alkanut hyvin kuten kuvista näkyy. Tuossa olisi voinut käydä paljon huonomminkin, onneksi selvittiin suht vähällä! Puikkoluun murtuma, sekä toinen hankkarivammoista on täysin parantunut, toista hankkarivammaa parannellaan edelleen.


Tämä kuva oli pakko laittaa mukaan kun tuli vastaan arkistojen kätköistä. Tarkoituksena oli tosiaan laittaa Fasun selkään arnikaa, mutta erehdyinkin purkista ja Fasu saikin selkäänsä monivitamiiniliuosta, hups.

TODELLISUUS


"Niin tylsäääää....", tuumii F

Fasu taitaa oikeasti pitää mamman juttuja ihan höpöhöpönä.

BONUS: IRTI PÄÄSTÄMINEN



Niin valitettavaa kuin se onkin, myös luopuminen kuuluu hevosen omistajuuteen jossain vaiheessa elämää. Filly ei tosin ollut omistuksessani, mutta poitsu oli ylläpidossa minulla vuoden 2010-2011 jolloin opin paljon hevosen omistamisesta ja siihen liittyvistä hyvistä kuin huonoista asioista (kuten esim. äkillisistä klinikkareissuista..) Kävin pitkästä aikaa tänä kesänä Ifiä moikkaamassa ja olikin ihana nähdä poitsu pitkästä aikaa. Harmillisesti heinäkuussa Filly jouduttiin lopettamaan ja nykyään hän laukkaileekin ikivihreillä niityillä ♥

tiistai 10. marraskuuta 2015

Hoitomuotona laserterapia


Päätin toteuttaa teille pienen postauksen laserterapiasta kun sitä on muutamaan otteeseen toivottu. Laserhoito tuli tosiaan meille tutuksi toukokuun tapaturman jälkeen ja laserlaite on ollut sen jälkeen meillä lainassa yhteensä 6 viikon ajan, pari viikkoa aina kerrallaan. Etenkin alkuun käytin laseria koko poniin,
ihan kaulasta peppuun asti kun Fasu oli sen verran kauttaaltaan jumissa kaatumisen seurauksena. Pääsääntöisesti olen kuitenkin käyttänyt laseria etujalan hankosidevammojen hoitoon, joista ulkohaaran vamma on parantunut jo täysin.

Maria (Hevosen Vuoksi) pääsi demoamaan videolle laserin käytöstä ja sen toiminnasta, kiitokset vielä hänelle!




Eli pähkinänkuoressa laser mm.
  • Vähentää kipua ja vaikuttaa tulehduksiin, sekä turvotuksiin.
  • Tehoaa nopeasti ja on täysin kivutonta.
  • Kiihdyttää aineenvaihduntaa vammojen yhteydessä, joka nopeuttaa parantumisaikaa (jopa 40-60%)
  • Soveltuu esim. nivelvaivoihin, lihasongelmiin, jännevammojen ja rasitusvammojen hoitoon, luutumisprosessin nopeuttamiseen, haavanhoitoon, sekä kiputiloihin.
  • Lisäksi laser on erinomainen hevosen terveyden ylläpitoon ja vammojen ennaltaehkäisyyn.

Lisää voitte käydä lukemassa esimerkiksi täältä ja myös omakohtaisia kokemuksianne laserista olisi kiva kuulla! :)

Tässä on käytössä isompi "hoitopää" kun käsittelyssä on laajempi alue.

torstai 5. marraskuuta 2015

Kummihevosvierailu vanhainkotiin


Käytiin viime lauantaina Fasun kanssa läheisellä vanhainkodilla ilahduttamassa vanhuksia. Kyseessä oli siis meidän kummihevosvierailu kummikohteemme - kaikinpuolin tosi mukava ja onnistunut reissu. Fasun kaveriksi / "henkiseksi tueksi" lähti naapurista Ruusa, joka on päälle 20-vuotias shetlanninponitamma. Vaikka Ruusa onkin vähän hapannaama toisia hevosia kohtaan tulivat ne Fasun kanssa kuitenkin hyvin toimeen, vaikka vasta ensi kertaa tapasivatkin.


Matka vanhainkodille kesti vain noin kymmenisen minuuttia ja paikan päällä oltiin vähän ennen yhtätoista. Otettiinkin ponit saman tien Matildan kanssa pois trailerista ja pikkuhiljaa vanhuksia tuotiin ulos ponien luokse. Rohkeimmat uskaltautuivat silittelemään ja antamaan herkkuja, mutta monille riitti jo pelkkä hevosten läsnäolo ja kauempaa ihaileminen. Pääsimme myös kuulemaan erään vanhuksen nuoruudesta, jossa hevoset olivat olleet suuressa osassa. Oli mukavaa nähdä miten hevoset piristivät vierailullaan - ihan joka päivä ei vanhainkodin pihaan eksykkään nelijalkaisia kaviokkaita. Kyllä tuli hyvä mieli vierailusta, mukava kun pienillä asioilla voi ilahduttaa.





  Innostuttiin Fasun kanssa esittämään meidän temppujakin kuten
irvistys, vilkutus, etukavion antaminen, kumartaminen ja "pusu".

Alkuun mietitytti mitä Fasu tuumaisi pyörätuoleista, rollaattoreista tai ylipäätänsä miten poni suhtautuisi vähän erilaisempaan tilanteeseen. Fasuhan on kyllä erittäin kiltti, mutta välillä vähän turhan epäluuloinen uusia ihmisiä ja asioita kohtaan. Turhaan kuitenkaan mitään jännitin - poni ei nimittäin ollut moksiskaan mistään, päinvastoin. Herkkujen perään Fasu oli ehkä hieman liian innokas, välillä sain vähän toppuutella ponia, kun toinen vähän turhan ahneesti yritti herkkuja kerjäillä. Kokonaisuudessaan vierailu sujui oikein mallikkaasti, Matildalle vielä suuret kiitokset kun lähtivät Ruusan kanssa meidän mukaan! Ja Riinalle ja hänen iskälleen myös suuret kiitokset siitä, että järjestivät meille kyydit paikan päälle ja takaisin. Oli kyllä mukava, että Fasun lisäksi oli mukana pienempi poni - Ruusaa oli helpompi lähestyä, jos Fasun kokoinen poni alkoinnittämään liikaa.

Fasun kanssa taas rapsutushetki menossa - ponilla oli kyllä välillä niin kauhea halipula.





Takaisinpäin lähdettiin 12 jälkeen eli reilu tunti vierähti reissussa. Syksykin alkaa olemaan jo niin pitkällä ettei kovin kauaa enää tarjennut pihalla istuskella, mutta onneksi välillä pilkahteli aurinko meitä lämmittämässä. Ja vanhuksille oli varmasti tärkeää päästä olemaan edes hetki hevosten seurassa. Annetaan hevostemme tehdä hyvää!

Kiitokset vielä Lemin Palolakodille, että pääsimme vierailemaan teidän luona! :)

Fasulla oli tosiaan riimuissa kiinni Roosa nauha, Roosa nauha -kampanjan vuoksi.