perjantai 22. huhtikuuta 2016

We do not remember days, we remember moments


Huh, taas vaihteeksi tuntuu, että vuorokaudesta loppuvat tunnit täysin kesken. Onneksi sentään ollaan kokoajan kesää kohti menossa ja päivätkin ovat viimeisen kuukauden sisään pidentyneet reippaasti. Nyt lähipäivinä ollaan käyty ponipojan kanssa maastossa "tutkimusretkillä" ja ollaankin löydetty monia kivoja uusia reittejä, vaikkakin paljon on vielä tutkimatta. Mutta kyllä kelpaa maastoilla kun löytyy kilometritolkulla hyväpohjaista, sekä autotonta hiekkatietä.

Fasukin on ollut niin tyytyväinen päästessään heittämään välillä aivot narikkaan. Vaikkakin mokoma ilkeä kuski jarruttelee menoa poninviikareen mielestä välillä vähän liikaakin. Yritänkin ainakin kerran/kahtena päivänä viikossa välttää kentällä pyörimisen kokonaan niin löytyy ainakin motivaatiota sitten enemmän myös siihen kentällä työskentelyyn. Mielestäni on tärkeää muutenkin pitää liikutus monipuolisena, niin se on paljon miellekkäämpää sekä hevoselle, että ratsastajalle. Itse en ainakaan jaksaisi päivästä toiseen kiertää samaa kehää, hevosesta puhumattakaan. Yleisesti ottaen Fasulla on ollut kyllä nyt työskentelymotivaatio kohdallaan - mikäs sen mukavempaa harrastaa kun toinen lähtee aina yhtä innoissaan töihin ja treenit ovat olleet oikeita hyvänmielen treenejä.



Toissasunnuntaina Fasu pääsi jälleen kranioon, jonka jälkeen tallinomistaja laittoi vielä n. pariksikymmeneksi minuutiksi akupunktioneuloja eri puolille ponia. Mitään suurempia jumeja ei tällä kertaa löytynyt, yleisesti ottaen poni oli paremmantuntuinen kuin mitä edellisellä kerralla - hyvä niin! Saatan muuten blogiin toteuttaa jossain vaiheessa videon muodossa postauksen, jossa tallinomistaja kertoo ja esittelee mm. akupunktiohoitoja ja mahdollisesti myös iilimatohoitoja - mikäli sellaiselle postaukselle löytynee kysyntää..? :)



Viime tiistaina Pinja kävi ensimmäistä kertaa kokeilemassa ponia ja aloittaakin nyt Fasun vuokraamisen. Kaksikolla meni ihan hyvin siihen nähden, että Pinjalla oli ehtinyt olemaan pidempää taukoa hevosharrastuksesta, eikä hän ole vielä tauon jälkeen juurikaan kunnolla ratsastanut. Fasulla on tapana alkuun vähän jännittää vieraita ihmisiä (ponin mielestä onkin aina olla hyvä vähän varuillaan), josta Pinjalle sanoinkin, että aluksi menee aina oma aikansa ennen kuin pääsee sisälle ponin maailmaan. Kuitenkaan suuremmin Fasu ei uutta kuskia aristellut, ratsastaessakin tuli paljon mukavan rentoja ja hyviä pätkiä. Kävin vielä itse pari ympyrää ravailemassa ja laukkailemassa, jonka jälkeen venyteltiin eteen-alas loppuravit. Keskiviikkona jatkettiin Fasun kanssa kouluilulinjalla ja yhdellä sanalla kuvailtuna poni oli super! Tehtiin käynnissä ja ravissa muutamia väistöjä, kiemurauria, sekä avo- ja sulkutaivutuksia ja laukassa tehtiin siirtymisiä niin askellajin sisällä kuin askellajista toiseen. Fasu oli kaikinpuolin miellyttävä, sopivan energinen ja kevyt ratsastaa - toimi kuin ajatuksen voimalla. Kuski olikin niin fiiliksissä, että käytiin "palkkioksi" ottamassa muutamat laukkapätkät maastossa ennen kuin venyteltiin loppuravit kentällä. Etenkin keskiviikko oli kyllä hyvänmielen koulutreeni!




Fasulla on tosiaan tällä hetkellä ajallisista ja rahallisista syistä kaksi vuokraajaa, vanha vuokraaja jatkaa käymistä kerran viikkoon ja Pinja käy jatkossa 2x viikkoon. Itselläni on vielä tämä kuukausi töitä vanhassa työpaikassa, jonka jälkeen vaihdan toiseen työpaikkaan ja samalla työtunnit hiukan kasvaa, sekä työmatka pitenee. Sitä lottoavoittoa tässä onkin jo tovi odoteltu.. Mutta tosiaan parempi reikä rahassa kuin hevosen mentävä reikä sielussa, kuten Minna totesi blogissaan.

Ensi viikolla meillä onkin ponipojan kanssa pitkästä aikaa kouluvalmennus - ja vieläpä tutun valmentajankin kun Pake tulee Lappeenrannasta Kouvolaan vierailulle. Mukava päästä pitkän tauon jälkeen taas valmentautumaan - yritän saada nakitettua jonkun meitä kuvaamaan, että saataisiin matskua myös tänne blogin puolelle. Hyppäilykin on lähiaikoina jäänyt ajatuksen tasolle, tosin siihenkin tarvitsisin kaverin puomipirkoksi, sekä kuvailemaan, joten täytyykin kysellä lähtisikö kukaan meitä ensi viikolla kuvailemaan. Se on ainakin varmaa, että poninviikareella on ilo irti kun se parin viikon tauon jälkeen näkee kavaletin ilmestyneen kentälle!

Loppuun vielä kuvapläjäys julkaisemattomia kuvia reilun 3vkn takaa kun käytiin Erikan kanssa kuvailemassa.



^ Tuossa oik.puoleisessa kuvassa Fasu oli näkevinään jotain tosi hurjaa.. :D Pienestä se ponipojan elämä voi tosiaan välillä mullistua, aina ei ihan oma ymmärrys pysy perässä.

"Vilkuta"
"Jalka"
"Pusu"
Pakollinen rapsutustauko


Olen yrittänyt nyt viikon sisään saada itseäni niskasta kiinni ja lukemaan pääsykokeisiin, mutta tässä se taas tuli nähtyä. Viimeiset 4h vierähtikin mukavasti koneella, vaikkakin alunperin se aika piti viettää visusti pänttäämisen parissa, hups.. No onhan tässä vielä vajaa pari viikkoa aikaa! Huomenna pitäisi herätä puolestaan ennen 11 töihin ja edessä mukava 10h työpäivä, joten saa nähdä jaksaako sitä huomennakaan paljoa lukea. Niitä lisätunteja siihen vuorokauteen, kiitos!

lauantai 9. huhtikuuta 2016

Be the change that you wish to see in the world


Tiistaina saatiin vieraileva kuski puikkoihin kun Peppi tuli jälleen vähän koutsailemaan Fasua. Pidemmittä puheitta kuski saakin itse raportoida heidän treeneistään: "Alkukäyntien jälkeen otettiin Fasun kanssa reippaasti eteen ravissa, että saatiin takajalat kulkemaan paremmin alle. Tällä kertaa keskityttiin enemmän laukan työstöön, pyrkimyksenä saada rento pyörivä laukka. Toiseen suuntaan laukka pyöri huomattavasti paremmin, kuin toiseen, mutta parani loppua kohti. Työmiesten tullessa häiritsemään kentän valopylväisiin Fasu menetti paikoitellen keskittymistään, mutta rentoutui nopeasti takaisin. Pojalla oli ainakin kivaa ja etenkin laukkatyöskentely oli ponin mieleen!"







Fasun liikutuksen jälkeen käytiin hakemassa Ella kyytiin ja suunnattiin katsomaan Ellan kaviokkaita. Tutustuin samalla reissulla pari viikkoa vanhoihin kaksoiskaritsoihin, jotka olivat kyllä aivan hurjan suloisia ja seurallisia! "Tähtiotsa" ja "Timantti" asuvat tällä hetkellä tallinomistajan kotona, koska niiden emo hylkäsi ne heti syntymän jälkeen. Hyvä, että maltoin lähteä ollenkaan pois karitsojen luota kun ne kovasti kerjäsivät huomiota ja seurasivat perässä joka paikkaan. Loppujen lopuksi miulla olikin molemmat vauvat sylissä - harmi kun en saanut niitä kotiin asti viedä!

Suokkivanhus "Mörökölli" & Ella




 

Ellan suloinen koirasusivauva Edi

Keskiviikkona
oli alunperin tarkoituksena vain pyöräyttää Fasu liinassa, mutta Erika tulikin Kouvola-visiitille ja pääsikin
samalla sitten käymään ponin selässä. Alkuun otettiin liinassa kaikki askellajit läpi, jonka jälkeen Erika kävi hetken kävelemässä ja ravailemassa. Parivaljakolla sujui pienen alkukankeuden jälkeen oikein hyvin. Fasu ei olisi alkuun malttanut keskittyä olennaiseen kun ympärillä tapahtui ponipojan mielestä kaikkea muuta jännää. Lopuksi käytiin vielä käppäilemässä pitkät loppukäynnit maastossa - kyllä nyt kelpaa taas mennä kun on kelit ja pohjat kohdillaan!











Torstaina käytiin heittämässä kevyt reilu puolen tunnin maastolenkki lähistöllä ilman satulaa. Pääosin ihan vain käppäiltiin muutamaa hölkkäpätkää lukuunottamatta. Vuokraaja liikutteli ponin nyt tänään, sekä huomenna ja sunnuntaina Fasulla olisi vuorostaan kranio, jos tallinomistaja vaan ehtii käsittelemään ponin.

Mites on laitetaanko blogin 5v. taipaleen kunniaksi arvontaa pystyyn..? ;D

tiistai 5. huhtikuuta 2016

videopostaus ja ensimmäiset hypyt lähes vuoteen!


Eilen innostuttiin Hennin kanssa tekemään pitkästä aikaa videopostaus blogiin meidän tallipäivästä. Käytiin ensin Fasu liikuttelemassa, jonka jälkeen suunnattiin Juhan tallille tekemään iltatalli ja liikuttelemaan Viki. Pidempiaikaiset blogin lukijat varmaan muistavatkin vielä Vikin ja Helkan, joiden arkielämästä kirjoittelin blogin alkuvuosina.

Meillä oli tosiaan Fasun kanssa viime sunnuntaina 5-vuotispäivä, mutta juhlistettiin sitä hyppelyjen merkeissä nyt eilen kun sunnuntain olin töissä. Vähän jänskätti mitä ponipoika mahtaakaan tuumata melkein vuoden hyppytauon jälkeen / oliko kaatumisesta jäänyt jotain "kammoja"?
Tultiin aluksi ravissa ja laukassa muutamia puomeja, jonka jälkeen otettiin parit kavalettihypyt molempiin suuntiin. Mistään kammoista ei ollut tietoakaan kun Fasu pitkästä aikaa näki kavaletin - se oli menoa sitten! Hyvä, että toinen pysyi nahkoissaan kun riemulla ei ollut taaskaan rajaa. Eli hauskaa oli niin kuskilla kuin ponillakin ja tätä oli kyllä odotettu! Vähän tietenkin kuumottelin myös jalan puolesta, vaikka se on tosiaan joulukuussa todettu jo parantuneeksi, eikä estettä normaalikäyttöön palaamiselle ollut (mutkun mutkun..) Jalka oli liikutuksen jälkeen onneksi normaali ja kylmäiltiin sitä vielä reilu vartti kylmäyssuojalla. Hieno ponipoika ♥





Pidemmittä puheitta siirrytääs itse videopostauksen pariin:



Heitelkäähän ihmeessä kommenttia mitä piditte videopostauksesta, että tehdäänkö näitä myös jatkossa..? :) Entä löytyisikö uudelle toivekuvapostaukselle tai kysymyspostaukselle mahdollisesti kysyntää?