lauantai 27. elokuuta 2016

kaulanaruilua ja esteitä


Tiistaina pääsimme pitkästä aikaa ponipojan kanssa hyppäilemään pelkällä kaulanarulla. Edellisestä vastaavanlaisesta kerrasta olikin ehtinyt vierähtää melkein 1.5v, eli viime vuoden kevään tapaturman jälkeen ei vielä oltukaan hyppäilty kaulanarulla. Eli korkea aika olikin jo - ja riemuhan siitä lopulta repesikin!

Aloiteltiin ottamalla kaikki askellajit rennosti läpi. Alkukäyntien jälkeen hölkkäiltiin kenttää ympäri välillä tehden muutamia ympyröitä ja F tuntuikin alusta asti mukavan rennolle ja kuuliaiselle. Alkuun poni oli ehkä vähän jopa laiskanpulskea ja tulikin siinä Hennille naureskeltua, että kyllä tää täältä vielä heräilee kunhan päästään esteiden makuun. Muutama pikkupätkä kokeiltiin myös avoja ja väistöjä niin käynnissä kuin ravissakin - näin kaulanarulla minulle on paljon tärkeämpää se, että Fasu yrittää kuin esimerkiksi se miten tyylipuhdas meidän raviväistö on. Hienosti poni kyllä apuihin vastaa, yritystä ei ainakaan toiselta puuttunut.






Hyppäilyt sujuivat oikein mallikkaasti, mitä nyt välillä lähdettiin vähän turhankin kaukaa, mutta yritystä ei ainakaan puuttunut! Tultiin kavalettia ja ristikkoa kaarevalla suhteutetulla linjalla ja lopuksi korotettiin ristikko vajaa 70cm pystyksi. Ensimmäisen kerran kun tultiin pystylle niin paikka jäi vähän huonoksi, jonka takia meille tuli sitten vähän hassu hyppy esteelle. Esteen jälkeen riemu kirjaimellisesti repesikin ja Fasu alkoi pomppia tasajalkaa nakellen niskojaan ja lopun varmaan voittekin sitten arvata.. :D Ei onneksi sattunut yhtään ja hienon kuvasarjankin Henni sai ikuistettua tilanteesta. Fasu todella harvoin mitään tuollaista edes tekee, korkeintaan vähän niskojaan nakkelee, mutta tällä kertaa hurjistui ihan pomppimaan. Kavaletille tuli vieläpä vähän löysähkö hyppy - ainakin kuskin poni onnistui yllättämään.


En voinut muuta kuin nauraa toisen innostumiselle, tyypin ilmeetkin on vähintään huvittavia (etenkin 2'ssa viimeisimmässä tippumiskuvassa) Mutta näitä sattuu, kilteinkin poni saattaa yllättää etenkin noin innostuessaan. Kaulanaru-aiheesta tulikin mieleen, että Kaktu julkaisi tällä viikolla blogissaan "Kuolaimista kaulanaruun" -nimisen tekstin, jonka suosittelen käydä lukemassa, jos kaulanaruilu yhtään kiinnostaa.








Lopuksi Henni kävi vielä ottamassa muutamia hyppyjä ja parivaljakolla sujui oikein hyvin, jarrut ja ratti pelasi niin kuin pitääkin. Ponikin on niin tyytyväisen näköinen näissä kuvissa, tyyppi selkeesti tykkäsi!







Kaikinpuolin oli kyllä mukava ja onnistunut treeni - kiva ottaa välillä vähän rennommin, ei kaiken täydy aina olla niin vakavaa.. ;D Varmasti teki ponillekin tämä vaihtelu vain hyvää, niin rennon letkeesti nimittäin ravailivat Hennin kanssa loppuraveja. Tästä on taas hyvä jatkaa uusia treenejä kohti!

Muutoin ollaan ponipojan kanssa taas monipuolisesti maastoiltu, sekä kouluiltu. Fasu myös hierottiin viime viikon alussa ja sieltä löytyikin aika paljon jumeja. Viime viikon perjantaina käytiin Elinan ja Sisun kanssa melkein 2h maastolenkki ja allekirjoittaneen takia hetkeksi eksyttiinkin, hups.. Tosin tilanne alkoi jo loppulenkistä enemmänkin naurattaa, onneksi oli ymmärtäväinen ja mukava naishenkilö meitä opastamassa kun metsästä pöllähdettiinkin äimänkäkenä hänen "takapihalleen". Oli siinä ihan kiitettävä ojakin välissä, mutta Fasu ehti sen jo hypätä ennen kuin ehdin edes pidemmälle ajattelemaan. Tulin tosiaan selästä alas katsastamaan millainen ylitys olisi kyseessä niin Fasu jo mennä hyppäsikin. Takaisinpäin tuskin olisi edes hypännyt kun sen verran pöpeliköstä tultiin. No, onni onnettomuudessa tässäkin tilanteessa - ainakaan meidän maastoiluista ei yllättäviä tilanteita puutu.


sunnuntai 14. elokuuta 2016

kuvapainoitteista postausta (mm. porkkanaraastekokeilu)

Harmi, ettei päästy uimaan tänä kesänä kuin kerran (ellei lämpöisiä päiviä vielä satu..), mutta on se kertakin parempi kuin ei ollenkaan!

Tiistaina
Henni tuli mukaani tallille ja liikuteltiin poni kevyesti edellisen päivän hyppyjen jäljiltä. Henni innostui lopuksi kaulanaruilemaan Fasun kanssa ja kaksikolla sujuikin yllättävän kivasti! Laukanvaihdoissa poni alkoi lopulta vähän kuumumaan ja kerran F pistikin laukanvaihdon ihan ranttaliksi, mutta muuten tuli ihan siistejä ja onnistuneita vaihtoja.















Keskiviikkona Peppi tuli pitkästä aikaa Fasuilemaan ja parivaljakko kouluili vajaan tunnin verran kentällä. Saattekin ihan kuskin kirjoitteleman analyysin ratsastuksesta:

Taas muutama kuukausi siitä kun olin viimeksi mennyt Fasulla. Pakko sanoa, että "normaali"liikutukseen palaaminen on tehnyt ihmeitä ponin taipumiskyvylle. Mentiin käynnissä ympyräkahdeksikolla avoja ja vasta-avoja, F oli eri poni verrattuna kevääseen näissä. Käynnissä pyrittiin reippaaseen mutta rentoon etenemiseen vähän pidemmällä ohjalla. Ravissa perustyöskentelyä, muutamia lisäyksiä takapään aktivisoimiseksi ja liikkeen ryhdikkyyden parantamiseksi. Laukassa kahdeksikkoa käyntivaihdoilla, jonka jälkeen muutamilla laukanvaihdoilla. Myös reippaampaa laukkaa pitkällä ohjalla, muuten ei juurikaan perustyöskentelyä enempää. Ravia lopuksi pidemmällä ohjalla. Pakko sanoa, että poni on kyllä super.












Torstaina ja perjantaina maastoiltiin ponipojan kanssa mielenvirkistykseksi ja kylläpä oli taas hauskaa ottaa pari päivää vähän rennommin! Hurjat puimurit pelloilla tosin pelottelivat meitä perjantaina ja poni oli välillä ihan varma, että ne tulevat ja hyökkäävät. Hienoa piffipaffi+laukkasekoitusta mentiinkin yhden puimurin ohi, mutta still alive! Mahtoi olla kuskilla ihmettelemistä kun myö vähän puskan kautta rönyttiin ohi.. :D Itseäni alkaa aina hirveästi naurattamaan/huvittamaan koko tilanne, etten pysty edes kunnolla ponia rauhoittelemaan.

Sitten päästään aiheeseen porkkanaraaste. Äiti on tosiaan jo pitkään halunnut testaa mitä Fasu tuumaisi porkkanaraasteesta (?!) No nyt vihdoin tiistaina poni pääsi maistamaan elämänsä ensimmäistä kertaa porkkanaraastetta ja aika mukisematta se kyllä alas meni (mitä allekirjoittanut vähän epäilikin.. :D) Mutta onpahan nyt testattu sekin!


Loppukevennykseksi vielä tämä:


torstai 11. elokuuta 2016

mätsärit korkattu ja pitkästä aikaa kunnon estetreenit

Viime tiistaina käytiin Fasun kanssa heittämässä reilu puolentoista tunnin maastolenkki ilman satulaa ja löydettiin paljon uusia kivoja reittejä. Pari siltaakin tuli vastaan, mutta suuremmitta kyselyittä poni ylitti ihan kunnialla ne, vaikka vähän jännittikin. Sopivasti sattui myös muutama pieni kaatunut puunrunko matkan varrelle - voi sitä ilon määrää! Hyvä, että ekalla kerralla ehdin edes tajuta mitään mistään risusta kun Fasu oli jo innostuksissaan nostamassa laukkaa.


Keskiviikkona päästiinkin sitten vihdoin ja viimein korkkaamaan ponipojan kanssa meidän ensimmäiset yhteiset mätsärit! Hennin kanssa Fasu on käynyt syksyllä 2013 mätsäreissä saaden silloin 1. palkinnon ja ollen BIS-3 seuraavanlaisella arvostelulla: "Ryhdikäs, hieman alakaulainen, vankka, sopusuhtainen runko, kaunis pää, aktiivinen käynti, ahdas edestä, lennokkaat raviliikkeet." Löysin myös vanhan postauksen kys. mätsäreistä, josta löytyy myös Tiian ja Hennin tekemä videopostaus päivästä - hurjan kauan tuntuu olevan jo tuostakin!



Käytiin aamupäivällä Hennin kanssa pesemässä poni, että sen kanssa kehtaa edes liikkua mihkään ihmisten ilmoille. Fasu on kyllä niin mukava pestä (tai ylipäätänsä muutenkin käsitellä) kun toinen seisoo kuin tatti, vaikka vapaana olisikin. Päivä jatkuikin ihan mallikkaasti siihen asti kunnes täytyi laittaa koppi kiinni autoon. Olin hakenut kaverilta meille hyvän vetoauton, mutta tietenkään kopin pistoke ei käynnyt autoon.. Eipä tullut tälläistä mieleenkään ja kun meiltä ei minkään sortin adapteriakaan löytynyt niin jouduttiin tyytymään plan B'hen ja lähtemään matkaan iskän autolla.

Paikan päällä oltiin noin puolisen tuntia meidän omasta aikataulusta jäljessä, ei kyllä yhtään luppoaikaa jäänyt varsinkin kun oltiin meidän parin kanssa heti tokana. Ehdin kuitenkin jonkun verran kävellä ja ravata - Fasu tosin oisi mielellään tarjonnut laukkaa kuin ravannut. Vähän sitäkin varmaan ihmetytti, että mihinkäs me nyt ollaan taas lähdetty.








Fasu käyttäytyi kehässä oikein mallikkaasti, ravia olisi tosin voinut ehkä irrota vähän paremmin, mutta en uskaltanut hirveästi lähteä painostamaan kun poni tarjosi laukkaa aiemmin. Meidät palkittiin kuitenkin I. palkinnolla ja saatiin samalla menolippu BIS-kehään. Arvostelu oli seuraavanlainen: "Ryhdikäs ja jalo, edestä hieman suppuvarpainen, takaa pihdissä, pystyhkö vuohinen, muuten hyväasentoiset jalat. Käynti: hyvä yliastunta, ahtaahko. Ravi: tahdikas ravi, liikkeet väljenevät ravissa. Erittäin hyväkäytöksinen näyttävä poni, esitetty hyvässä kunnossa."


Nämä 2 kuvaa © Krista Heikkilä, muut mätsärikuvat © Henni (mikä tämä laatuero onkaan, kamalaa..)

BIS-kehästä ei enempää menestystä tullut, tosin Fasukin laukkasi raviosuuden kun taisin innostuttaa ponia vähän liikaa.. :D Oikein tyytyväisinä lähdettiin silti burgeribaarin kautta kotia kohti - ainakin taas yhtä kokemusta rikkaampina!



Loppuviikko hurahtikin Fasulla kouluilun/maastoilun merkeissä. Itse kävin torstaina liikuttelemassa ponin ja vuokraajat kävivät sitten vuorostaan viikonloppuna.

Maanantaina päästiinkin pitkästä aikaa hyppäämään kunnolla kun Erika tuli mukaan tallille auttelemaan ja kuvailemaan. Laskin nopeasti, että ollaan Fasun kanssa 
viimeeksi yhdessä hyppäilty kunnolla 9 viikkoa sitten (?!) - tosin ollaanhan me tässä välissä hyppäilty muutamia kavaletteja. Olikin kyllä jo korkea aika päästä hyppäämään vähän pidemmän kaavan mukaan ja Erika kehittelikin meille pienen muutaman esteen tehtävän.



Alkuun tultiin verkkahyppynä pientä ristikkoa, jonka jälkeen siirryttiin hyppäämään kahdeksikolla aluksi yhtä estettä ja hetken kuluttua otettiin mukaan myös okseri. Sen jälkeen tultiin vielä pari kertaa neljän hypyn pieni rata, joka sujui suht mallikkaasti. Enemmän ja vähemmän meiltä oli välillä rytmi kadoksissa, eikä paikat aina menneet nappiin, mutta ihan kunnialla selvittiin ja ennen kaikkea hauskaa oli! Fasukin oli taas niin tyytyväinen kun pääsi hyppäämään, toivottavasti saataisiin pidettyä nyt jatkossa paremmin hyppyrytmi yllä. Erika tuli vielä lopuksi selkään ottamaan muutaman hypyn ja loppuverkkailemaan poitsun ja parivaljakolla sujuikin oikein kivasti!









Tiistaina Henni tuli mukaani tallille ja nyt keskiviikkona Peppi tuli pitkästä aikaa Fasuilemaan - poni on ollutkin hirveän suosittu tällä viikolla! Näiltäkin päiviltä löytyy kuvamateriaalia, mutten viitsi venyttää tätä ihan kilometrin mittaiseksi niin säästänkin ne suosiolle seuraavaan postaukseen (johon liittyy mm. myös porkkanaraastekokeilu.. :D)