kolmen kuukauden odotuksen jälkeen - kontrollikäynnillä klinikalla

Kolme kuukautta oli tosiaan vierähtänyt toukokuun klinikkakäynnistä, joten suunnattiin viime maanantaina Fasun kanssa pitkään odotetulle kontrollikäynnille. Alunperin suunnittelin Mikkelin klinikalle reissua, mutta sen ollessa kesälomalla suunnattiinkin sitten Kouvolan hevosklinikalle. Toukokuussahan myö käytiin Porvoossa, mutta en nähnyt mitään järkeä ajella enää sinne asti kun selkää ei tarvinnut kuvata ja kyseessä oli muutenkin aika simppeli kontrollikäynti.

Päästiinkin heti sisälle klinikalle ja aloitettiin heti vej röntgenkuvauksella, jonka jälkeen jalasta ajeltiin karvat ja ultrattiin se. Puikkoluussa ei ollut enää murtumaa näkyvissä, eikä siinä ollut mitään mistä pitäisi olla huolissaan. Uä-tutkimuksessa ulkohaarassa ei ollut vauriota enää, mutta hankositeen runko-osan yläpäässä oli vielä lievää harventumaa ja arpikudosmuodostusta. Jotenka myö jatketaan vielä n. puolentoista kk ajan kävelylinjalla, jonka jälkeen voidaan pikkuhiljaa alkaa palauttelemaan normaali valmennukseen, mikäli jalka ei siis oireile. Eli rasitusta lisätään sitten parin viikon sykleissä niin, että poni olisi normaalikäytössä reilun kolmen kuukauden kuluttua.

Rtg-kuvauksen ja ultran jälkeen ponin hampaat vielä raspattiin, joka sujui myös todella mallikkaasti! Vähän mietitytti miten Fasu mahtaisi käyttäytyä tällä kertaa kun viime raspaus ei ollut mitenkään kovin miellyttävä kokemus (mm. ell ei osannut laittaa suunavaajaa oikein ja alkoi hermoilemaan muutenkin, joka lopulta jännitytti myös ponin). Mutta yhtä kiltisti se seisoi kuin aina ennenkin - kovasti tuli taas positiivista palautetta Fasun käytöksestä, eikä rauhoitustakaan tarvittu missään vaiheessa. Ei paljon röntgenlaitteet tai raspaukset hetkauttaneet, mutta ihan eri asia onkin se tallilla majaileva vaaleanpunainen kastelukannu - se on nimittäin hurja juttu se.

Kuljetukset ja koppiin menokin sujuivat täysin ongelmitta, jossa ollaankin tsempattu nyt ihan hirveästi verrattuna vaikka toissakevääseen. Kun vaan nuo ponit(kin) tajuaisivat, että elämä on oikeasti paljon helpompaa kun kärpäsestä ei tee härkästä. Me jatketaan siis vielä hetken aikaa kävelylinjalla (jota Fasu on tosin parina päivänä nyt hieman kyseenalaistanut..) eli maasta- sekä selästäkäsin lenkkejä ja satunnaisesti myös ohjasajoa. Lisäksi pitää kysellä laseria uudestaan lainaan niin saadaan taas parisen viikkoa annettua jalalle laserterapiaa, josko se toivottavasti siitä lähtisi parantumaan.. Mitä vahvemmaksi ja ns. tiheämmäksi sen saa niin sitä paremmin se kestää sitten tulevaisuudessa.

Tänään ponilla kävikin taas hieroja - kokonaisuudessaan Fasu oli taas enemmän ja vähemmän jumissa, etenkin vas. lanneselkä oli kipeä ja lautaslihakset, sekä takareidet kireät. Kuljetuksellakin varmasti osuutta asiaan - sen verran jännittävää se kuitenkin vielä on! Seuraava hieronta jälleen 3-4vk päästä ja hierojan suosituksena poitsu alkaa nyt syömään magnesiumia, sekä BE-vitamiinia. Lisäksi tilasin MSM'ää ja ruusunmarjaa, jotka pääsevät myös kokeiluun.

^ Pitäähän sitä kunnon matkaeväät olla mukana, että jaksaa kävellä! Nyt on muutaman kerran pitänyt laittaa rasvaa nenään kun on sen verran lämpöisiä päiviä ollut ettei nenä vaan kärähdä.

Palataan lopuksi vielä viime sunnuntaihin, kun Iina sai houkuteltua minut mukaan esterataharjoituksiin hänen hevosellaan Mokkiksella. Viimeeksi olinkin Mokkiksella mennyt reilu parisen kuukautta sitten (tai ylipäätänsä kunnolla ratsastanut viimeeksi silloin, jos Fasun kanssa käyntihumputteluja ei lasketa) Heh, vähän tuntuu kyllä vieläkin kropassa, että pitkästä aikaa taas tehnyt jotain - sen verran on lihakset edelleen juntturassa. Yllättävän hyvin radat menivät kuitenkin, Mokkikseltakin löytyi mukavasti virtaa ja intoa vaikka oli todella lämmin päivä. Toinen olikin lopuksi ihan hiestä läpimärkänä ja maahan jäi vaan iso märkä hikilammikko, jos hetki seistiin paikoillamme.. :D

Pahoittelut laadusta!

Hypättiin tosiaan ensin n. 70cm perusrata, jonka jälkeen esteitä nostettiin n. 80cm'iin ja hypättiin sillä korkeudella uusinta. Perusradalta tuli toiseksi viimeiseltä esteeltä puomi alas kun ajauduttiin liian lähelle, mutta koska oli vain rataharjoitukset kyseessä niin päästiin kuitenkin hyppäämään uusinta. Mokkis oli kaikinpuolin tosi kiva - hieno M!

Saatte pitkästä aikaa vähän ratsastusvideotakin tänne (videolla perusrata):



Työn alla yksi erikoispostaus, jonka aiheen keksin yllätäen viime viikolla - toteutuksessa vierähtää vielä hetki, mutta tavoitteena olisi saada se ensi viikon alusta julki! Palaillaan siis viimeistään silloin :)

It doesn't matter how good you are - it matters if you have the passion

Mitä meille kuuluu?

Meille kuuluu itseasiassa oikein hyvää - pikkuhiljaa ovat kesäkelitkin saapuneet ja ollaan päästy nauttimaan aurinkoisista, lämpimistä päivistä. Viikkoihimme on kuulunut tuttuun tapaan kävelyä, hiukan ohjasajoa, vähän kävelyä lisää ja pikkuhiljaa olen selästä käsin tehnyt kävelylenkkejä Fasun kanssa, kun hieroja ei nähnyt sille mitään estettä. Fasu on nyt muutaman kerran hierottu läpi ja nyt viimeisellä kerralla vajaa pari viikkoa sitten poni oli yleisesti jo edelliskertaa paljon parempi. Oikealta puolelta selkä on enemmän jumissa, vasemmalta puolelta puolestaan taas kaula, lavat ym. jumissa kun varoo enemmän oikeaa puolta, joka sitten jumittaa vasemman. Takapäätäkin sai tällä kertaa paremmin hierottua syvemmältä ja seuraava hieronta on mahdollisimman pian klinikan jälkeen eli luultavemmin reilun parin viikon päästä! 24.8. onkin meillä kontrolliaika - hirveän nopeasti on mennytkin kolme kuukautta.

Tänään käytiin pitkästä aikaa uittopaikalla Iinan ja Mokkiksen seurana polskimassa niin, että miekin pääsin kyydissä olemaan. Fasu meni ihan suoraan veteen ja aloitti heti hirveän innokkaana polskimaan - toinen oli ihan fiiliksissä! Kahlailtiin rannassa ja muutaman kerran uitiin lyhyitä parin metrin pätkiä kun ranta syveni aika nopeasti. Poitsu käyttäytyi kaikinpuolin tosi hyvin ja oli ihan elementissään päästessään veteen. Matkatkin sujuivat hyvin, vaikka vähän epäilin kuinka paljon kierroksia F ottaisi kaverista kun pitkästä aikaa pääsee kaverin kanssa maastoon.

Fasun pieni laidunyksiö.

Pahoittelut laadusta - oli ihan pakko laittaa tämä kun F näyttää niin hölmölle.. :D

Poitsu innostui lopuksi myös nenällään kovasti leikkimään.

Eka vähän sukelletaan..

..ja sitten läiskis!

Yllättävän hyvin poni on ottanut sairaslomailun (ainakin tähän asti *koputtaa puuta*), klinikalla toukokuun lopussa tuomion kuultuani aloin heti epäillä, että mitenhän tämä meidän 3kk'n kävelylinja ilman riehumisia tulee onnistumaan. Fasukun on yleensä jo yhden vapaapäivän tai parin kevyen jäljiltä ihan ADHD niin miten ihmeessä sitten kolme kuukautta?! Onhan toki ollut tässäkin päiviä, että poni voisi kiivetä vaikka takaperin puuhun, mutta suuremmilta riekkumisilta ollaan vältytty. Oiskohan vaan kerran (vai kaksi?) jonkun joutunut hakemaan F sisälle kun se on ottanut liikaa kiekkoja tarhassa. Mikä on todella hyvin siihen nähden millaisia kauhukuvia ehdin jo sairaslomasta kuvitella.. :D Toivotaan että nämä vikatkin viikot sujuvat rauhallisissa merkeissä ja palattaisiin kontrollikäynniltä hyvien uutisien kera. Liikaa en uskalla vielä innostua, vaikka jalka on kokoajan vaikuttanut hyvältä, mutta toivotaan parasta.

Muutama julkaisematon ohjasajokuva viime kuulta.

Ohjasajettu ollaan n. kerran viikkoon ja ollaan tehty ihan perusjuttuja kuten ympyröitä, kolmikaarisia, käynti-seis -siirtymisiä jne. Fasu on kyllä hirmukiva ohjasajaa (kuten ratsastaakin - heh!); mukavan herkkä, miellyttämisenhaluinen ja liikkuu omalla moottorillaan eteen. Selästä käsin ollaan tehty vähän taivutteluja (mm. vuorotellen liioitellusti sisään- ja ulostaivutteluja, tehty kaarevia uria kahdeksikoista kolmikaarisiin ja välillä ihan vain vaadittu suoruutta. Kun joka päivä on kuitenkin jotain puuhasteltu on Fasun peruskunto pysynyt ihan hyvänä, vaikkakin lihaksia ymmärrettävästi tippunut ihan kiitettävästi. Mutta nehän ehtii haalimaan sitten myöhemmin takaisin, tärkeintä että poni tulee kuntoon!

^ Kaatumisesta jäi meille muistoksi uusi vaaleanpunainen pilkku nenään, joka näkyy aika hyvin tuossa alarivin vas. puoleisessa kuvassa. On kyllä pienentynyt paljon siitä mitä oli!

Ennen reissuun lähtöäni kävin viime kuussa moikkaamassa entistä ylläpitohevostani Fillyä, joka valitettavasti jouduttiin harmillisesti lopettamaan vähän aikaa sitten. Oli ihanaa päästä pitkästä aikaa moikkaamaan Ifiä ja tottakai piti ottaa kunnon herkutkin mukaan! Nyt herra saa tosin juosta ikivihreillä niityillä, rest in peace ♥

Don't cry because it's over, smile because it happened ♥

Live today, love tomorrow, unite forever - Tomorrowland 2015

Huh, nyt on reissu takanapäin ja fiilis ihan uskomaton edelleen, ei riitä sanat edes kuvailemaan. Tuntuu niin haikealta nyt jälkeenpäin katsella Tomorrowlandin kuvia ja videoita tai ylipäätänsä tuntuu vieläkin vaikealta käsittää, että tuolla me oikeesti Roosan kanssa oltiin! Vuosien unelma toteutui vihdoin tänä vuonna ja reissu olikin kaikinpuolin ikimuistoinen - varmastikin elämäni upein viikonloppu takana ♥

Mutta palataanpas vielä hetkeksi matkan alkutaipaleelle:

TML on siis Belgian Boomissa vuosittain järjestettävä yksi maailman suurimpia konemusiikin tapahtumia, johon saapuu ihmisiä jopa yli 75 maasta ympäri maailmaa. Tapahtumaan myydään lippuja n. 180 000, jotka loppuunmyydään ihan alta aika yksikön, joten mistään pienestä tapahtumasta ei ole kyse.

Viime vuoden aftermovie (tämän vuotista malttamattomana odotellessa!):



21.7. suuntasin iltapäivällä bussilla kohti Kausalaa, jossa yövyttiin Roosan kanssa hänen porukoillaan. Jouduttiin heräilemään kukonlaulun aikaan jo ennen neljää kun meidän lento lähti vähän kahdeksan jälkeen. Montaa tuntia siinä ei keretty jännitykseltä nukkumaan, mutta onneksi saatiin sitten seuraavana yönä vähän korjailtua univelkoja.

TML kestävät perjantaista sunnuntaihin, mutta koska oltiin molemmat Roosan kanssa lomalla niin päätettiin lähteä reissuun jo pari päivää etukäteen. Lennettiin tosiaan 22.7. keskiviikkoaamuna Amsterdamiin, jossa yövyttiin ensimmäinen yö. Roosakin pääsi ensimmäistä kertaa elämässään lentokoneeseen, sekä ensimmäistä kertaa ulkomaille (jos ei perus Tallinna/Tukholma -risteilyjä lasketa) ja minullekin tämä oli toinen ulkomaanmatka. Vähän jännitti, että miten myö pärjätään kahdestaan isossa maailmassa - etenkään kun meidän kielitaidoissa ei ole pahemmin kehumista.. :D Tultiin kuitenkin ennemmin tai myöhemmin ymmärretyiksi, aika usein meiltä tosin kysyttiin että mitä kieltä työ oikein puhutte. No ihan kunnialla selvittiin, eikä pahemmin edes eksyttykkään reissun aikana!

Niin hyvää itsetehtyä jäätelöä - toi Kinder Bueno jäätelö oli aivan taivaallista!

Yövyttiin n. 30min raitsikkamatkan päässä Damin keskustassa. Liikuttiin aika paljon raitsikoilla, joilla pääsikin kätevästi paikasta A paikkaan B.

Käytiin tutustumassa Heinekenin panimossa, jossa päästiin seuraamaan kaljan valmistusprosessia ja lopuksi tietenkin maistamaan muutamat. Päivä kului muuten kauppoja kierrellen ja ihmetellen, ei ihmekkään että Amsterdamia on mm. kuvailtu erinomaiseksi shoppailupaikaksi. Ruoka oli oikein erinomaista herkullisista jäätelöistä tai (nutella)vohveleista puhumattakaan. Aamun todellinen pelastus oli tuore sämpylä itsevalitsemillasi täytteillä ja Starbucksista frappe kylkiäisiksi. Ja eivät todellakaan olleet hinnalla pilattuja! Käytiin myös uteliaisuuttamme illalla vierailemassa tunnetulla Punaisten Lyhtyjen kadulla, jossa riittikin ihmettelemistä. Paljon oli porukkaa sielläkin liikenteessä, ihan lapsiperheistä lähtien. Kanavaristeily jäi kokonaan kokematta, mutta ehtii sitä varmasti tulevaisuudessakin.

Torstaina 23.7. kierreltiin vielä päivällä kauppoja, jonka jälkeen suunnattiin juna-asemalle, josta matka jatkui Belgian Antwerpeniin. Juna matka kesti Amsterdamista Antwerpeniin noin kaksi tuntia ja oltiin perillä joskus kahdeksan jälkeen illalla. Löydettiin ihan hyvin hotellille, joka oli onneksi kävelymatkan päässä Antwerpenin juna-asemalta. Hotelli oli kaikinpuolin tosi siisti, huone oli viihtyisä ja tykättiin Roosan kanssa kyllä tästä paljon enemmän kuin Damin hotellista. Lähdettiin etsimään aika pian hotellille saavuttuamme ruokapaikkaa, onneksi läheltä löytyi muutamia hyviä ravintoloita.

Antwerpenin juna-asema oli upean näköinen sisältä ja muutenkin Antwerpen oli kaupunkina kaunis.

Hotellihuoneen ikkunasta näkymää

Perjantai, lauantai ja sunnuntai vierähtikin TML'ssä, jonne oli onneksemme suorat bussikyydit hotellilta 10e meno-paluu. Bussi lähti hotellilta 11.15, 13.30 ja takaisinpäin lähti 02.00 (paitsi sunnuntaina 01.00 kun festarit loppuivat tunnin aikaisemmin). Hotellilta festarialueelle ajoi noin puolisen tuntia ja kokonaisuudessaan kyydit pelittivät hyvin, että aika hyvä tuuri kävi! (mitä kauhutarinoita onkaan tässä muilta kuullut) Varauduttiin Roosan kanssa joka päivä lähtemään hyvissä ajoin takaisin bussille - perjantaina oltiin n. 24 jälkeen porteista ulkona ja vasta vajaa kaksi bussilla. Bussilla jouduttiin odottelemaan, että viimeisetkin pääsevät kyytiin ja oltiin vasta joskus puoli 4 aikoihin takaisin hotellilla. Seuraavana päivänä oli hommaa paranneltu entisestään, uloskäynti veti ongelmitta ja oltiin porteilta n. vartissa bussilla. Bussejakin oli nyt sumplittu paremmin, eikä jouduttu venailemaan juurikaan.

Yllättävän hyvin oli kuitenkin koko liikenne ym. organisoitu kun ajattelee paljon populaa festarit vetivät. Ahtaatkaan kadut eivät olleet tukkeessa, liikenteenohjaajia oli joka puolella ja joitakin katuja suljettu liikenteen nopeuttamiseksi. Suomessakun ajattelee koko luokaltaan paljon pienempiä festareita niin silti on joka paikka ihan tukkeessa.. :D

Alue oli tosi suuri, päästä päähän kävelyyn vierähti ihan mukavasti aikaa ja päivän aikana tulikin käveltyä monen monta kilometriä. Hyvin oli kuitenkin kulkureitit järjestetty, sekä mielestäni tarpeeksi vessoja, ruokakojuja yms. että homma sujui ilman järkyttäviä jonoja. Official Storeissa (etenkin infon ja päälavan luona) oli aina aika paljon porukkaa, sekä yleisesti päälavan läheisiin ruokakojuihin ja vessoihin sai tavallista kauemmin jonotella, mikä on kyllä aika ymmärrettävää kun tälläisen määrän ihmisiä tunkee yhteen paikkaan. Esiintymislavoja oli yhteensä yli 15, esiintyjiä reippaasti yli 200 ja ihan sama minne lavalle menit mihin kellon aikaan tahansa oli tunnelma katossa!

Porukkaa alkaa pikkuhiljaa kerääntyä perjantai päivällä päälavan luokse.

Ruokakojuja oli vaikka millä mitalla, varmasti jokaiselle jotakin!

Official Store, josta tarttuikin kaksi cäppiä mukaan!

Tänä vuonna TML oli ensimmäistä kertaa täysin rahaton ruokaa ja juomaa ostaessa, eli festarirannekkeelle piti ladata rahaa (ts. helmiä) käytettäväksi. 100e'lla sai 65 helmeä, juomaa sai 2 helmestä eteenpäin (esim. kokis-tölkki, pieni vesipullo, pieni kalja, pieni redbull-tölkki) ja ruokaa n. 3 helmestä eteenpäin. Esim. pizzapala oli 4.25 helmeä, lämmin voileipä/hampurilainen 5,25 helmeä, taco 5 helmeä, frozen yogurt 4.5 helmeä. Lisäksi paikan päällä oli tasokkaita ravintoloita, joissa en tosin itse vieraillut ja hinnasta en osaa sanoa mitään. Oli tosi kätevää, ettei tarvinnut kokoajan rahojen kanssa leikkiä, yhteydet toimivat rannekkeilla moitteitta ja saldon näki aina ostaessa. Rannekkeelle pystyi netissä esim. visalla/paypal -tilillä lisäämään rahaa tai paikan päällä rannekkeelle pystyi ladata rahaa siihen tarkoitetuilla kojuilla, johon kävivät käteinen ja pankkikortti.

Tämä ja 2 seuraavaa kuvaa ovat vähän pienemmiltä esiintymislavoilta.

Lauantai ja sunnuntai olivat aika sadepitoisia (etenkin sunnuntai) ja porukka sitten innostui harrastamaan "mutaliukua" päälavan luona olevissa rinteissä. Sade ei paljon menoa haitannut, ihmismassan keskellä tuli kyllä äkkiä lämmin - ainut vaan, että kengät ja sukat kastuivat melkein heti läpimäriksi ja vähän inhotti esim. sunnuntaina olla 10h märissä ja kylmissä kengissä ja sukissa. Mutta pikkuvikoja! Ainakin ensi kerralle kumisaappaat vaan mukaan.. ;D

Alunperinhän meidän piti tosiaan olla telttailemassa, mutta kävikin pieni fiba lippujen kanssa niin jouduin varaamaan meille hotellin. Mikä tuuri, että sain edes suht viime tinkaan hotellin noin läheltä festarialuetta ja vielä noin edullisesti, saatika noin "hienon". No onni onnettomuudessa, ei enää yhtään harmita, ettei päästykään telttailemaan. Ekana yönä osalla oli kastunut jo teltat ja makuupussit läpi ja kyllä osasi lämpöistä suihkua ja pehmeää petiä arvostaa kun oli koko päivän viettänyt festarialueella. Perjantaina menikin TML'n reissussa yht. 14h, lauantaina 12h ja sunnuntaina 11.5h - ihan kiitettävästi siis! Kylmissään ja ihan likaisenamutaisena ei olisi hirveästi houkutellut telttaan kömpiä.

Ilotulitukset, valoshow't ym. lavasteet olivat kyllä ihan käsittämättömän upeita, wow!

Roosan kanssa otettiin vähän "väriä pintaan".. :D

Ostettiin heti Suomen lentokentältä suomenlippu, eikä hintakaan ollut kuin 10e. Tässä käytiin Maes'n kojulla valokuvassa, josta saatiin samalla tyylikkäät cäpit ilmaiseksi. Kuvan pystyi heti kuvauksen jälkeen ilmaiseksi tulostamaan, muutama kuva tulikin otettua!

Maanantaina hotellista piti klo 11 mennessä kirjautua ulos, joten oltiin Antwerpenin juna-asemalla 11 jälkeen ja Schipholin lentokentällä Amsterdamissa noin kolmen maissa. Kierreltiin lentokentällä kauppoja, käytiin syömässä ym. ja vajaan seitsemän aikoihin lento lähti takaisin Suomeen, jossa oltiin vähän yli 10 Suomen aikaa.

Kuvia, videoita, että kerrottavaa löytyisi vaikka muille jakaa, mutta yritin vähän tiivistellä tätä, että joku jaksaa ehkä lukeakin :) Kokonaisuudessaan ihan huikea reissu, ehdottomasti ensi vuonna uudestaan, jos sellainen tilaisuus tulee!

Muutama lyhyt video vielä loppuun (katsokaa HD!):





Yesterday is history, today is a gift and tomorrow is mystery!