Anywhere, anytime I would do anything for you (kuulumispäivittelyä)

Mä olen tässä sua varten sua aina suojelen, kun murheet koittaa meitä voittaa vierelläsi taistelen ♥

Aika taas mennyt kuin siivillä, heinäkuun toista viikkoa jo mennään ja harmittaa kovasti kun en ole saanut itseäni niskasta kiinni blogin suhteen. No on tässä tosin paljon muitakin asioita (ollut), joista blogi tai some ylipäätänsä ei ole kovin kärkipäässä. Toisaalta ajankohtainen materiaali motivoi ainakin itseäni kirjoittelemaan, enkä ole saanut meistä moneen viikkoon mitään materiaalia - siinä ehdottomasti suurin syy hiljaiseloon. Kuvattomat postaukset jäävät niin paljon tylsemmiksi, itse en ainakaan henk.kohtaisesti jaksa juurikaan sellaisia postauksia lukea. Tottakai vanhoja kuvia voi aina julkaista, parempi nekin kuin ei mitään, mutta ei niitäkään jaksa tunkea jokaiseen uuteen postaukseen.

Viime postauksessa innoitsin Fasun uudesta tarhakaverista, mutta harmiksemme yhteiselo ei jatkunutkaan montaa päivää pidempään. Alkuun kaksikolla meni hyvin, mutta pikkuhiljaa alkoi syntyä pientä kärhämää ja Fasu oli loppujen lopuksi ilmeisesti jahdannut kaverin aidoista läpi (...) Fasu on kyllä kiltti, eikä mitenkään kovin pomotteleva persoona, mutta näköjään kilttikin hevonen provosoituu kun kaveria pystyy vähän liiankin helposti pompottelemaan. Toistaiseksi poni on saanut taas tarhailla yksin kun ei ole mahdollista järjestää toistakaan tarhakaveria. Mieluiten Fasun kyllä kaverin kanssa pitäisin kun on ennenkin tottunut laumassa olemaan, mutta minkäs teet. Onneksi poitsulla on muutoin paljon heppakavereita ympärillä, vaikkeivat ne nyt ihan samassa tarhassa olekaan. Ja kunhan meidän laidun kuivaa sen verran, että uskaltaa yksärit sinne päästää niin Fasu pääsee siellä laiduntamaan kavereiden kanssa.

Viime kesä meni tosiaan vamman takia aika ankeasti pienessä postimerkissä "laiduntaen"

Mutta yleisesti Fasulle kuuluu oikein hyvää, päästiin jälleen viime viikolla pitkästä aikaa kunnon kouluvalmennukseenkin. Tuollaisella koulutunnilla ei oltu kyllä aikaisemmin poitsun kanssa oltukaan, oli ihan "mehut irti kuskista ja ratsusta" -meininki. Alkutunnista tuli kyllä sellainen tunne, että olen koko ratsastusurani ratsastanut ihan päin honkkelia, mutta täytyy muistaa, että valmennustapoja on monia niin kuin valmentajiakin. Ohjaspituus ainakin lyheni rutkasti ja alkuun Fasu vähän vastusteli paljon lyhyempää ja jämäkämpää ohjasotetta. Ryhdistä sain paljon palautetta (mm. lapaluita yhteen, niskaa taaemmas, selkää enemmän taaksepäin), sekä käsien asennosta (etenkin vas. kyynerpää karkailee, nyrkit putoavat lappeelleen ja eri tasoon, ohjat valuvat käsistä jne.) ja kantapäistäkin sai huomautella vähän väliä, että pysyvät tarpeeksi alhaalla. Hirveästi tuli kyllä asiaa näin yhdellä kertaa, kauheasti muistamista oli kokoajan, mutta lopputunnista meno alkoi olemaan jo ihan siedättävääkin! Ei kyllä ihan kaikkea korjata näin yhdellä kerralla - Fasukin oli välillä ihan pelkkänä kysymysmerkkinä, että mitä siellä selässä oikein tapahtuu, mutta ehkä se tästä. Seuraavalle kerralle täytyy keksiä kyllä jostain joku kuvaamaan, että saa ikuistettua tämän.. :D Sinänsä ihan hyvä mieli jäi valmennuksesta, vaikka olikin paljon erilaisempi kuin mihin ollaan totuttu. Lisäksi mentiin koko tunti pelkällä pääty-ympyrällä kun olen taas tottunut tekemään paljon eri tehtäviä valmennuksen aikana. Mutta välillä näinkin päin!

^ Lähiaikoina on tullut maastoiltua aika ahkerasti (tällä viikolla etenkin sateiden takia) Viime viikolla mm. lenkkeiltiin Elinan ja Sisun kanssa vierailemassa läheisen ABC'n pihalla.

Hyppääminen on jäänyt meiltä taas vähän vähemmälle - joko kenttä ei ole ollut tarpeeksi hyvässä kunnossa, tunnit on olleet juuri meneillään tai en ole saanut kuvaajaa (heh, "tekosyitä" näköjään löytyy). Huomattavasti kivempi on kuitenkin hyppäillä kun joku toimii siinä apukätenä/puomipirkkona/kuvaajana, yksin on paljon suurempi kynnys lähteä hyppäilemään. Tosin ollaan me tässä parin kolmen viikon sisään muutaman kerran hyppäilty ilman satulaa yhtä kavalettia, ettei ihan rappioiduta, muttei mitään sen ihmeellisempää. Vuokraaja oli tosin viime lauantaina hyppäillyt ponin kanssa pikkuesteitä ja kavaletteja ja kehui Fasun olleen ihan super - kuunnellut, sekä malttanut hyvin.

Muistan niin hyvin kun vielä pari vuotta sitten sai aina neuvotella ponin kanssa jarruista ja kuskia vietiin välillä kuin märkää rättiä. Pikkuhiljaa kontrolliharjoitukset alkoivat tehota ja nykyään poni malttakin yleensä jo alusta asti itse nätisti esteelle asti - vaikka tietenkin välillä poikkeuksia on ja riemu repeää vähän liikaakin. Meillähän oli suhteellisen pitkä hyppytauko nyt viime vuoden toukokuusta tämän vuoden kevääseen ja olin aivan varma, että mistään malttamista ei ole enää puhettakaan vaan taas mennään kuin heikkopäiset konsanaan.. :D Mutta ei, ihan hyvin se oli iskoistunut tuon ponipojan kupoliin, ettei esteille voi enää vain rynniä miten sattuu pää viidentenä jalkana. Pidemmittä puheitta otettiin keskiviikkona muutama hyvän mielen hyppy ja Emmi kuvaili muutaman hypyn niistä videolle:



Tuli samalla mieleen parin vuoden takainen hyppykerta, jolloin ponilla oli ainakin hirmu hauskaa.. :D



Harmittelin ainakin muutama postaus takaperin, ettei lähellä ole mitään kivaa uimapaikkaa. Sain jonkin aikaa sitten tietää, että suosikkirannallani saa uittaa hevosia (ei ole enää yleinen ranta ja lupa kysytty) ja arvatkaa vaan olenko pikkasen innoissani! Ei tässä ole kuin pari vuotta haaveiltu, että tälläiselle rannalle kuin joskus pääsisi Fasun kanssa laukkailemaan/uiskentelemaan. Enää tarvittaisiin vaan ne kesäkelit takaisin ja tietenkin pitää sovitella muutaman ihmisen aikataulut yhteen yms. kun rannalle ei ihan ratsastaen pääse kun on kuitenkin sen verran kaukana. Ja kuinka kivoja kuvia sitten sieltä saakaan (hyvät visiot on jo kehiteltykin, haha), en malta millään odottaa!

Nämä kuvat on muuten otettu siltä rannalta, tuollaisen auringonlaskun aikaan saisi kyllä kivoja kuvia ;D

Saatiin Chia de Gracian kautta kehäkukkaa meille kokeiluun ja ollaan tällä hetkellä noin puolessa välissä menossa, joten tulen sitten tarkemmin infoamaan kun saadaan pussi tyhjäksi. Lyhyesti kehäkukka sopii mm. hevosen iholle, suolistolle ja ruoansulatuksen tukemiseen.
Erika on tulossa kuulemma ensi viikolla Kouvolaan lomallansa, joten uskoisinpa että seuraavaa postausta tulossa heti silloin! Kännykkäkuviakin on kertynyt ihan mukavasti, voisin viime vuoden tapaan tehdä taas kännykkäkuvien tyhjennyspostauksen juuri ennen Belgiaan lähtöä. Tomorrowlandiin on tosiaan enää parisen viikkoa, can't wait ♥

Pakko fiilistellä muutamalla viime vuoden kuvalla, oli kyllä ihan huikea reissu, aivan mahtavaa kyllä päästä uusiksi. Tänä vuonna ajattelin päivitellä reissusta ahkerasti snäppiä (miten nyt netti vaan antaa myöten), joten kannattaa käydä seurailemassa snäpin puolella jos yhtään kiinnostaa! Eli käyttäjätunnuksella jennnulii löytyy :)