ei mennytkään ihan suunnitelmien mukaan..

Fasun seuraavan koppimatkan piti olla lauantaina Elmon estevalmennukseen, eikä keskiviikkona klinikalle. Aina kun saa hyvän moodin päälle niin eiköhän heti tule jotain vastoinkäymisiä - etenkin jos on lähiaikoina tiedossa valmennus, kisat tmv. Ihan ei tosiaan mennyt taas suunnitelmien mukaan, mutta niinhän se aika usein on tässä lajissa.

Palataan hetkeksi vielä viime viikkoon. Tiistaina käytiin Elinan ja Ripen seurana kahden tunnin maastolenkki. Pohjien mukaan ravailtiin ja laukkailtiin, mutta aika paljon jouduttiin kävelemään (etenkin lopuksi kun mentiin pidempi pätkä asfaltilla). Sitä seuraavana päivänä Fasu sitten turvotteli tavallista enemmän oikeaa etujalkaa. Se on välillä aikaisemminkin turvotellut sitä, muttei ihan noin rajusti. Maastossakaan ei tapahtunut mitään liukastumista tmv. 

Pari päivää kävin kahdesti päivässä jalkoja kylmäämässä ja muutaman vapaan jälkeen alettiin käymään kevyillä käyntilenkeillä. Poni kuitenkin liikkui täysin puhtaasti, jalka ei ollut lämmin tai puristusarka, ainoastaan nesteet oli ja pysyi. Ihan mielenrauhan vuoksi päätettiin lähteä klinikalle näyttämään jalkaa. Eipähän tarvitse miettiä tai arvailla mikä siellä voisi olla kun voi hakea varmuuden asiaan. Eikä klinikallekaan onneksi ollut matka eikä mikään.

Klinikalla katsottiin aluksi poni käynnissä ja ravissa, jonka jälkeen mentiin sisälle ultraamaan. Mielenrauhan vuoksi halusin ultrata myös vasemman etusen, jossa parisen vuotta sitten todettiin kaksi hankkarivammaa. Molempien uä-kuvat olivat ihan siistit, vasen etunen oli samannäköinen kuin viime ultrassa 2015 (lievää arpikudosmuodostelmaa). Ei siis onneksi mitään vakavaa, diagnoosina saatiin oej vuohisjännetupentulehdus. Hoitona metacamia, penetrol-kuureja ja pari viikkoa kävelytystä, jonka jälkeen palautellaan normaali valmennukseen.

Fasu oli taas oikea mallioppilas klinikalla; seisoi kuin tatti paikoillaan ilman rauhoitusta, vaikka vähän vieraat ihmiset ja laitteet epäilyttivätkin. Koppimatkat sen sijaan ei menneet ihan putkeen.. Fasu on aikaisemmin ollut huono matkustaja (laitakammoa), mutta nyt parin viime vuoden aikana koppimatkat ovat menneet ihan vaivattomasti. 2015 kun käytiin klinikalla niin Lappeenranta - Porvoo - Lappeenranta -matkalla ei ollut pienintäkään ongelmaa. Fasu on siis kulkenut nyt pari vuotta eri kopissa/kopeissa kuin mitä aikaisemmin ja pitkästä aikaa kun tällä viikolla lastattiin se vanhaan koppiin niin jo oli h*lvetti irti. Joku siinä trailerissa ahdistaa pientä ponia ja paljon. Sillä kopilla ei kyllä enää kuljeta - hienosti poni sai avattua toisen takajalkansa muutamasta kohtaa kun oli paluumatkalla potkinut suojatkin irti. Ja matkakin oli huimat 10km klinikalta tallille, tuttu kuski ja ajettiin hiljaa ja varovasti. Matkustaakohan Fasu tuon jälkeen nätisti enää missään kopissa.. Kuun lopussa olisi vielä muuttokin edessä ja kesällä olisi ihan mukava käydäkin jossain.

Tämän kuun suunnitelmat menivät siis ihan uusiksi, mutta tuleehan noita kisoja ja valmennuksia. Tärkeintä, että saadaan poni taas täysin terveeksi ja luojan kiitos jalassa ei ollut mitään vakavaa! Pikkuhiljaa alkaa Fasua jo tympimään parin viikon kevyellä olo ja vielä olisi reilu viikko jäljellä. Poni on ollut kyllä yksi ADHD-apina kävelylenkeillä, perjantainakin sai vähän väliä komentaa kun kauhea sähläys päällä.. :D 

Syy blogin pieneen hiljaiseloon selvisikin tässä, toinen syy on yksinkertaisesti se, että meinaa taas vuorokaudet loppua päivästä kesken. Nytkin on täytynyt pitää kelloa koko ajan silmällä kun lupauduin lähtemään vielä illaksi töihin. 

Ilmoitin Fasun muuten taas kummihevoseksi, eli keväämmällä päästään ilahduttamaan vanhuksia :)